Tuhanssii puita kaađethaan sitä varten ko met tehemä niistä mahonkkii, tiikkii, setripuuta, merbauta ja muitaki arvokkhaita puusorttii. Näistä laitama mööpeliitä, venheitä ja fiinii terassilaattiita.

75 prosenttii mailman sađetmettistä oon joko hävitetty tahi tuhottu puunhakon tähđen.

Karjanpito syöpi kans aleti isoman palan sađetmettistä.

Ko puunat kaattaavat puita ja tekkeevät laitumiita ittensä elläimille, niin samala het poistaavat pesosienieffektin minkä sađetmettä turvaa ittelensä. Tämä lissää tulvan riskii ko puut ei ennää saata immeet sađetvettä pois. Silloin alashakatut alat täyttyyvät veđelä. Vesi virttaa sitte likheishiin jokhiin jokka ushein tulviivat jovenranttoin yli.

Ko sađetmettässä oon vähemän puita, vaikuttaa se sekä sađetmettän ette koko maapallon kliimhaan.

Sađetmettän puut produseeraavat oksygeenii fotosynteesin avula. Se meinaa sitä ette puut “hengittäävät” sisäle karboonidioksidii ja tekkeevät sokkerii ja oksygeenii. Ilman oksygeenitta met emmä saata hengittäät.