Miljoona lajia vaarassa!
Tiesitkö, että yli miljoona eliölajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon maapallolla? Pelkästään Norjassa yli 2700 lajia on uhattuna. Miksi eläimet ja kasvit katoavat, ja mitä se tarkoittaa luonnon monimuotoisuudelle?
📷 Norjassa papukaijavahakas on äärimmäisen uhanalainen laji.
Papegøyerørsopp
Luonnon monimuotoisuus
Maapallolla on runsas eläin- ja kasvikunta. On olemassa pikkuruisia hyönteisiä, valtavia mereneläimiä ja miljoonia vihreitä kasveja. Sitä kutsutaan luonnon monimuotoisuudeksi.
Monet lajit maapallolla katoavat. Ne katoavat nopeammin kuin koskaan aiemmin historiassa. YK on laskenut, että miljoona lajia on vaarassa. Ihmisten elintavat ovat suurin syy siihen.
1 / 1
Insekthus i en hage bygd av naturlige materialer fra naturen
YK:n luontopaneelin raportti
YK:n luontopaneeli perustettiin vuonna 2012, jotta tutkijat ja poliitikot voisivat yhdessä ratkaista ilmasto-ongelmia. YK:n luontopaneelin uusimmassa raportissa kerrotaan viimeisen viidenkymmenen vuoden ilmastonmuutoksista. Raportti perustuu tuhansiin asiakirjoihin ympäri maailman.
Nyt YK:n luontopaneeli on ilmoittanut, että on kiire muuttaa ihmisten tapaa elää maapallolla.
Koko maapallo on uhattuna
Tutkijat ovat havainneet, että eläin- ja kasvikunnan kannat pienenevät ympäri maailman. Lintujen, nisäkkäiden, matelijoiden ja sammakkoeläinten määrä on vähentynyt yli puolella vuodesta 1970. Nykyisin maapallolla elää kahdeksan miljoonaa eliölajia ja monet sadat tuhannet niistä ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Luonnossa kaikki liittyy toisiinsa. Se tarkoittaa, että koko maapallon luonto on uhattuna. Luonto ei noudata valtion rajoja. Jos sademetsiä hakataan Amazonin alueella, siitä on seurauksia kaikkialla!
1 / 2
Sjøku svømmer i Crystal river, Florida
Tärkeät hyönteiset
Hyönteisten sukupuutto on katastrofi maapallolle.
Monet eläimet syövät ravinnokseen hyönteisiä, ja hyönteiset ovat tärkeitä ruoantuotannollemme.
Hyönteiset kuljettavat siitepölyä kukasta kukkaan, ja niin kukat hedelmöittyvät. Ilman hedelmöittymistä ei muodostu hedelmiä tai marjoja eikä ruokaa ihmisille. Maailman ruoantuotannosta 75 prosenttia on riippuvaista siitä, että hyönteiset levittävät siitepölyä.
Elämää maaperässä
Maaperän elämää ei välttämättä aina huomaa. Maaperässä elää miljoonia pieniä eläimiä ja sieniä. Niitä kutsutaan hajottajiksi.
Nuo pienet eläimet ja sienet hajottavat orgaanista materiaalia, kuten lehtiä, oksia ja kuolleita eläimiä. Niistä tulee ravintoa uusille kasveille.
Jos menetämme maaperän monimuotoisuuden, kasvit ja puut eivät kasva enää yhtä hyvin.
1 / 2
Termitter bygger et rede under et tre
Kasvillisuus
Neljäsosa planeettamme kasveista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Uhanalaisten lajien luettelo löytyy suomalaiselta verkkosivustolta: www.laji.fi
Me tarvitsemme kasveja ympärillämme. Kasvit ja puut tuottavat happea, jota hengitämme. Kun kasvit ja puut muuttavat hiilidioksidia ja vettä hapeksi ja ravinnoksi, sitä kutsutaan fotosynteesiksi.
Maan- ja mutaliukumia
Kasvit eivät tuota vain happea, vaan ne pitävät maan paikallaan juuriensa avulla.
Jos kasveja ja puita katoaa paljon, suuri osa ravinteikkaasta maaperästä voi huuhtoutua pois sateen mukana. Se voi johtaa maan- ja mutaliukumien syntymiseen.
1 / 2
Villgress på fjellet i solnedgang
Vieraslajit
Lajit, jotka eivät luonnollisesti kuulu tietylle alueelle, voivat syrjäyttää alueen alkuperäiset lajit.
Esimerkiksi espanjansiruetana kilpailee muiden etanoiden kanssa ja tuhoaa kasveja.
Eläimet, jotka yleensä syövät etanoita, eivät pidä espanjansiruetanasta. Se tarkoittaa, että nuo eläimet saavat vähemmän ravintoa.
Tyynenmerenosteri
Viime kesinä tyynenmerenosteri on asettunut rannikollemme.
Siellä se syrjäyttää muita lajeja ja aiheuttaa paljon haittaa uimareille. Sillä on terävät kuoret, joiden päälle on kivuliasta astua!
1 / 2
Brunsnegler i en brun plastikboks i en hage
Sukupuutto on luonnollinen ilmiö
Ei ole uutta, että lajeja katoaa. Niin on ennenkin tapahtunut. Nykyisin löydämme aiemmin eläneiden ja sitten sukupuuttoon kuolleiden eliölajien fossiileja. Uutta on, että lajit kuolevat sukupuuttoon nopeammin kuin ennen.
Aiemmin sukupuutto tapahtui miljoonien vuosien aikana. Nyt se tapahtuu muutamassa sadassa vuodessa. Eri puolilla maailmaa on kuollut sukupuuttoon 570 kasvilajia ja 700 eläinlajia 1500-luvun jälkeen .
📷 Zairenleveähuulisarvikuonoja on jäljellä maailmassa enää vain kaksi: äiti ja tytär. Aiemmin niitä oli tuhansia Keski-Afrikassa.
Stumpnesehornmamma og kalv på den afrikanske savannen
Lisää pandemioita
Ihmiset käyttävät yhä enemmän luontoa hyväkseen. Sitä hyödynnetään ruoan viljelyyn, mutta myös asuintalojen rakentamiseen. Se vie ihmisen lähemmäksi eläimiä.
Se voi johtaa useampiin pandemioihin. Virus voi tarttua villeistä eläimistä kotieläimiin ja niistä ihmiseen. Covid-19 on esimerkki tällaisesta viruksesta.
1 / 1
Flaggermus hengende i et tre
Miten ihmiset vaikuttavat biologiseen monimuotoisuuteen?
YK:n raportti osoittaa viisi pääsyytä siihen, millä tavalla ihmiset vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.
- Käytämme suurempia osia luonnosta
- Hyödynnämme kasveja ja eläimiä
- Olemme mukana muuttamassa ilmastoa
- Saastutamme luontoa
- Tuomme ja levitämme vieraita, haitallisia lajeja
London skyline dekket med trær
Käytämme enemmän luontoa
Kaikki eläimet ja kasvit elävät tilassa, jota kutsutaan elinympäristöksi. Kun elinympäristöt pienenevät ja vähenevät, eläimet ja kasvit kamppailevat selviytyäkseen elossa. Maapallolla ei ole enää riitä kaikille riittävästi koskematonta luontoa.
Ihmiset ovat vallanneet myös suuria merialueita. Merialuetta käytetään esimerkiksi kalankasvattamoiden ja öljynporauslauttojen rakentamiseen. Useimmat joet ja järvet saastuvat karjankasvatuksesta ja maataloudesta. Emme saa unohtaa myöskään muovia, joka päätyy meriin.
Ihmiset valtaavat luonnon
Ihminen on muuttanut 75 prosenttia maapallon maa-alasta, joka ei ole jään peitossa. Ajattele, että ihminen vie niin paljon tilaa!
Tarpeeksi maata on jo raivattu riittävän ruoantuotannon takaamiseksi. Silti maata raivataan koko ajan lisää. Mitä luulet tapahtuvan eläimille, jotka ovat eläneet raivatuilla alueilla?
1 / 2
Oppdrettsanlegg i Lofoten
Karjankasvatus
Nauta on maailman yleisin nisäkäs. Yli puolet kaikista nisäkkäistä on nautoja. Vain 4 prosenttia maailman nisäkkäistä on luonnonvaraisia eläimiä. Kaikista nisäkkäistä 36 prosenttia on ihmisiä.
Siis maapallolla on paljon lehmiä!
Itse asiassa neljännes kaikesta jäättömästä maa-alasta käytetään nautojen laidunmaana.
Mitä laidunalueille voitaisiin tehdä, jos karjankasvatusta vähennettäisiin?
Kveg på et jorde
Liikakalastus
Liikakalastus tarkoittaa sitä, että ihminen kalastaa liikaa kaloja jollain alueella. Kalastus tapahtuu suurilla kalastusaluksilla, jotka pyytävät niin paljon kalaa, että jäljelle jää liian vähän kaloja. Silloin alueen kalakanta ei pysy elinvoimaisena.
Kalakanta tarkoittaa tietyn kalalajin yksilöiden määrää jollain merialueella. Jos kalastamme liikaa, ei jää tarpeeksi aikuisia kaloja, jotka voivat saada poikasia. Se vahingoittaa koko meren ekosysteemiä eli kaikkien eliöiden elinympäristöä.
Ihmiset ovat 40 viime vuoden aikana pyytäneet niin paljon kalaa, että yli puolet kaikista kalakannoista on vähentynyt merkittävästi.
Industriell fisking. Store mengder fisk fanget i garn
Meri tyhjenee
Kalastusongelman hallitsemiseksi jotkin maat ovat ottaneet käyttöön sääntöjä, joita kutsutaan kalastuskiintiöiksi. Se tarkoittaa, että on raja, kuinka paljon kalaa saa pyydystää.
Valitettavasti joskus sääntöjä ei noudateta ja ihmiset kalastavat enemmän kuin on sallittua. Jotkut kalastavat laittomasti, koska he haluavat ansaita enemmän rahaa, toiset tekevät niin, koska he tarvitsevat ruokaa. Se voi vahingoittaa kalakantoja vielä enemmän.
Mengder av fisk på en båt
Uhanalaisten lajien metsästys
Monet ansaitsevat miljardeja kruunuja myymällä harvinaisia eläimiä. Mitä harvinaisempi eläinlaji, sitä enemmän siitä maksetaan.
Afrikassa on suosittua metsästää maanosan “viittä suurta” eläinlajia. Ne ovat afrikanpuhveli, sarvikuono, norsu, leopardi ja leijona. Sarvikuonoja ja norsuja pyydetään myös niiden arvokkaiden sarvien ja syöksyhampaiden vuoksi.
Merieläimet ovat myös uhattuina. Merestä pyydetään haita vain niiden evän vuoksi, koska haineväkeitto on joidenkin ihmisten suurta herkkua.
En flokk elefanter i Serengenti
Vanhalla taikauskolla ansaitaan rahaa
Erityisesti Aasian maissa monet uskovat, että sarvet ja syöksyhampaat voivat parantaa vakavia sairauksia.
Luulo perustuu vanhoihin taikauskoisiin käsityksiin ja on syvällä alueiden kulttuureissa ja perinteissä. Ne, jotka myyvät tällaisia tuotteita, voivat ansaita paljon rahaa.
Elfenbenornamenter
Kulutus ja saastuminen
On vaikeaa ratkaista globaalia kriisiä, jonka YK:n luontopaneeli osoittaa. Elämme tavalla, joka vaatii yhä enemmän luonnon resursseja.
Emme tarvitse niitä enemmän vain siksi, että maailmassa on enemmän ihmisiä. Kulutamme myös huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Tehtaat saastuttavat ilmaa, vettä ja maata, ja sekin edistää biologisen monimuotoisuuden vähenemistä.
.
Myrkylliset aineet
Myrkylliset aineet, jotka päätyvät luontoon, leviävät kun eläimet syövät toisiaan. Lopulta me ihmiset saamme myrkkyä itseemme.
Pahimmassa tapauksessa voimme kuolla siihen, mutta se voi myös johtaa siihen, ettemme voi saada lapsia. Viime vuosina olemme nähneet, että muovi toimii “myrkkynä” luonnossa, erityisesti meressä.
1 / 2
Mikroplast i en skje
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos ei ole hyväksi kenellekään. Maailma lämpenee, ja meret saastuvat muovista. Monet maat yrittävät rajoittaa päästöjä ja vähentää saastumista, mutta kehityksen kääntäminen vie aikaa.
Tavoitteena on, ettei maailman lämpötila nouse yli 2 astetta. Se saattaa kuulostaa vähältä, mutta on ratkaisevan tärkeää ilmastolle.
Suuri uhka kasveille ja eläimille
Ilmastonmuutos vaikeuttaa eläinten elämää. Ne löytävät vähemmän ruokaa, saavat vähemmän jälkeläisiä ja joutuvat jatkuvasti siirtymään.
Korkeammat lämpötilat johtavat siihen, että kaikki eläimet eivät voi selviytyä luonnollisissa elinympäristöissään. Niiden on siirryttävä kylmemmille alueille. Mutta lopulta ei ole enää kylmiä paikkoja jäljellä. Ilmastonmuutos on suurin uhka eläimille ja kasveille.
1 / 2
Isbjørn på isflak
Mitä me voimme tehdä?
Tutkijat ovat kertoneet, millaisia muutoksia on tehtävä. Maiden on investoitava enemmän uusiutuviin energialähteisiin, kuten aurinko- ja tuulienergiaan.
On laadittava ympäristölakeja, jotka määräävät kovia sakkoja, jos niitä rikotaan. Maat voivat kieltää maahantuonnin tavaroilta, joiden valmistuksessa on vahingoitettu ympäristöä. Silloin kaikki toimittajat ovat samalla viivalla, ja niiden on mukautettava toimintaansa
Mitä voidaan tehdä?
Meidän on ymmärrettävä, että luonnolla on arvonsa, ja meidän on maksettava sen vaatima hinta. Meillä ei ole varaa olla maksamatta sitä. On olemassa vain yksi maapallo, jolla voimme elää.
Kaikkien maiden on tehtävä yhteistyötä ilmaston pelastamiseksi. Jos kaikki antavat oman panoksensa, voimme saada paljon aikaan. Helpointa on vähentää omaa kulutustamme.
Mitä sinä voit tehdä kuluttaaksesi vähemmän?
1 / 2
Innsjøer formet som fotavtrykk i en grønn skog.
Lähteet:
- ipbes.net (01.11.22): Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services
https://ipbes.net/global-assessment
- fn.no (01.11.22): Menneskelig aktivitet truer eksistensen til én million arter
https://www.fn.no/nyheter/fns-naturpanel-menneskelig-aktivitet-truer-eksistensen-til-en-million-arter
- miljodirektoratet.no (01.11.22): Truede arter i Norge
https://miljostatus.miljodirektoratet.no/Truede-arter/
- wwf.no (01.11.22): Nesehorn
https://www.wwf.no/dyreleksikon/neshorn?utm_source=1400&gclid=Cj0KCQjwjIKYBhC6ARIsAGEds-JYXwllJsdShgsKsrqkshn6LOfhw_lBxVPhLvKdAewuJfxUjodXgfIaAhyZEALw_wcB
- Frafjord, Karl: skjelldyr i Store norske leksikon på snl.no.
Hentet 1. november 2022 fra https://snl.no/skjelldyr
Video- ja kuvaoikeudet:
-
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
Getty Images
-
