Taivhaanvalkkeitten taika

Ennen luulthiin ette taivhaanvalkkeet oon yhđenlainen portaali meiđän mailman ja jumaliitten valtakunnan Åsgardin välilä. Mutta mitä net oikkeestansa oon?

Accessibility icon Taivhaanvalkkeitten taika

Taivhaanvalkkeitten ääni

Oon talvi ja keskiyö. Taivhaale ilmestyy keltaista, vihristä ja valkkeeta näkköö. Näkö liikkuu. Kuuletko sie ette se paukkuu? Mitä taivhaanvalkkeet oikkeestansa oon?

Myyttinen selitys

Myyttinen selitys oon teorii mikä muistelee sen ympäri miksi assiit oon sellaiset mikkä oon. Mutta teoriita ei saata tođistaat.

Yksi assii oon sikkari: Ihmiset oon aina halunheet tiettäät taivhaanvalkkeista.

Etelä-Franskassa oon piirustuksii taivhaanvalkkeista luolan sisälä. Piirustukset oon 30 000 vuotta vanhaat. Vanhiimat muistelukset taivhaanvalkkeista oon Kiinasta. Muistelukset oon 4 000 vuotta vanhaat. Antiikissa (700 e.Kr. – 500 j.Kr.) luulthiin ette taivhaanvalkkeet oli merkki jumalatar Auroralta. Nimi meinaa auringonnoussuu.

Näkö muistutti vaunui. Luulthiin ette tuuli työnsi vaunui etheenkäsin. Kreikan sana “borea” meinaa tuulta. Taivhaanvalkkeet sai siksi nimen aurora borealis.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Bilde av nordlys i Lofoten
Bilde av nordlys i Lofoten

Taivhaanvalkkeet Norjassa

Kongespeilet oon norjalainen kirja. Sen kirjoitethiin 1200-luvula. Kirjassa lukkee ette taivhaanvalkkeet oon silta. Silta meni Midgardin ja Åsgardin välilä. Ihmiset asuthiin Midgardissa ja jumalat asuthiin Åsgardissa.

Monet luulthiin ette taivhaanvalkkeila oli vaaralissii voimii ja ette niissä oli tokka pahhoi halttiijoita. Tämmöistä tokkaa käskethiin Åsgårdsreiaksi. Halttiijat saatethiin ottaat ellääviitä ihmissii myötä kuoleman valtakunthaan.

“Åsgård” oli aassoin ja halttiijoitten koti. Jos sie vihelsit niile, saatethiin halttiijat tulla ja nouttaat sinun.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Åsgårdsreia
Åsgårdsreia

Uskosta tietheeksi

Taivhaanvalkkeet synttyy taivhaala likelä Pohjaisnappaa. Tätä allaa käskethään “Taivhaanvalkkeet-ovaaliksi”. Ala saattaa vaihetella auringon aktiviteetin, janturinaijan ja maapallon magneettikentän myötä. Etelänavan ympärillä fenomeenii käskethään etelänvalkkeiksi.

Edmond Halley (1656-1744) oli englantilainen tutkiija joka halus selvittäät mitä taivhaanvalkkeet oikkeestansa oli. Kristian Birkeland (1867-1917) oli norjalainen tutkiija joka hiljemin teki modernin taivhaanvalkkeeteoriin.

Kristian Birkeland muisteli ette taivhaanvalkkeet synttyyvät ko maapallon atmosfääri ja elektrisesti laađatut partikkelit kohđattelevat. Nämät virttaavat ulos aurinkopilkuista ja tulleevat veđetyiksi maapallon magneettikentthään likele napa-alloi. Net tölmäävät atmosfäärin gassiin kans ja sen jälkhiin synttyy näkköö.

Forrige avsnitt

1 / 3

Neste avsnitt
Sørlys (Aurora australis) i New Zealand
Sørlys (Aurora australis) i New Zealand

Valkkeen ääni

Ko auringon partikkelit kohđattelleevat maapallon magneettikentän kans, synttyy raadiopaaroi. Erikoiset raadiot saattaavat fangita ylös raadiopaaroin ääntä. Taivhaanvalkkeita kuttuthaan saameksi nimelä “Guovssahas”, mikä meinaa “kuulttaavaa valkkeeta”.

Ennen monet luulthiin ette taivhaanvalkkeet oli vaaraliset. Met emmä tieđä kaikkee taivhaanvalkkeista, mutta fenomeenii tutkithaan sekä Tromssassa ette Alattiossa.

Nordlys, Island
Nordlys, Island

Kalttiit:

  • Næss, Ellen Marie: Midgard i Store norske leksikon på snl.no. Hentet 15. november 2021 fra
    https://snl.no/Midgard

Kuva- ja video-oikkeuđet:

    1. Getty Images
    2. Getty Images
    3. Peter Nicolai Arbo (CC BY 4.0)
    4. Getty Images
    5. Getty Images
Close Icon

Loading...