Top seittemen |
| Oletko sie koskhaan tehny listaa sinun favorittiassiista? Esimerkiksi listaa sinun favorittiruvasta tahi favorittimusikista? Näin ihmiset oon tehnheet tuhanssiitten vuossiin aijan. Yksi tunnetuimista listoista oon mailman seittemen ihmettä. Tässä listassa oon myötä seittemen fantastista rakenusta. |
Antiikin kreikkalaiset histoorikkerit tehthiin tämän listan. Siitä oon yli 2000 vuotta aikkaa.
1 / 2
Listassa oon nämät seittemen ihmettä: |
| 1. Gizan pyramiidit 2. Halikarnassosin mausoleumi 3. Zevsin pattas Olympiassa 4. Babylonin henkkaavat tarhaat 5. Alexandrian fyyrytorni 6. Artemisin temppeli Efesusissa 7. Rhodosin Kolossi
|
… mutta vain yksi näistä ihmheistä oon olemassa vielä tääpänä. Tieđätkö mikä?
| Kreikkalaiset histoorikkarit ei reisanheet kovin kauvas kottoo siksi ko heilä ei ollu flyyii eikä nykyaikhaissii laivoi.
Ko het tehthiin listan mailman kommeimista rakenuksista, otethiin het myötä tyhä rakenuksii mikkä olthiin likelä Kreikkaa. |
Kukhaan ei reisanu Englanthiin, Kiinhaan tahi Etelä-Amerikkhaan!
Usheita listoi
Nämät erilaiset listat yhđistethiin monta vuotta antiikin jälkhiin. |
1 / 3
Statue av Herodot
Miksi seittemen? |
| Numero seittemen oli pyhä numero antiikin kreikkalaisile. Het olthiin löytänheet seittemen suurta taivhaankappaletta; auringon, kuun ja viisi planeettii. |
Siksi het meinathiin ette listassa pitäis olla seittemen ihmettä.
Gamle egyptere som bygger en pyramide
1. Gizan suuret pyramiidit |
| Kaikki muut ihmheet oon tuhhoutunheet, paitti Gizan pyramiidit. Net rakenethiin nuoin 4500 vuotta aikkaa! Uskothaan ette se kesti nuoin 14 vuotta rakenttaat suuriiman pyramiidin.
Sie saatat mennä ja nähđä net itte.
|
Suuriiman pyramiidin nimi oon Kheopspyramiidi ja se oon faarao Khufusin hautapaikka.
Mailman korkkein |
| Kheopspyramiidi oli 146,5 meetterii korkkee silloin ko sen rakenethiin. Se oli mailman korkkein rakenus kiini siihen saakka ko Lincolnin katedraali löi ennätyksen 1300-luvula. Pyramiidi oon kans hirmu iso ja sen oon rakenettu 2,3 miljuunasta kiviblokista.
|
Tääpänä pyramiidi oon vähäisen matalampi siksi ko hieta ja tuuli oon kuluttanheet uloimaisiimat kivet pois. Kuitenki se oon oikhein mahtaava näky tođelisuuđessa.
Egyptiläisen samfynnin ymmärtäminen |
| Met emmä ole aivan sikkarit siitä kuinka pyramiidit rakenethiin, mutta met tieđämä ette egyptiläiset olthiin hirmu sepät pykkäysmiehet.
|
Pyramiidit oon täynä mysteeriitä ja jälkkii heistä jokka piđethiin niitä. Met opima paljon vanhaasta egyptiläisestä samfynnista ko met studeeraama niitä.
1 / 3
Pyramide fra Giza
2. Halikarnassosin mausoleumi |
| Keski-iđässä oli kerran suuri valtakunta nimeltä Persia. Mausolos ja hänen vaimo Artemisia asuthiin sielä. Mausolos oli rikas guvernööri joka rakensi kokonhaisen pääkaupungin minkä hän täytti kaunhiila patthaila ja temppeliilä. Kaupunkkii käskethiin Halikarnassosiksi, ja se oli suunile siinä paikassa missä Turkki/Tyrkki oon tääpänä.
Mausolos halus sammaa kaunheutta ittensä kuoleman jälkhiin, ja siksi hän rakensi valttaavan hauđan ittelensä. Sitä käskethiin Mausoleumiksi. Mausolos kuoli vuona 353 e.Kr.
Ossaatko sie räknätä kuinka monta vuotta aikkaa siitä oon? |
41 meetterii
| Mausoleumin rakenethiin kakon haamhuun, ja siinä oli kolme tassaa. Reunan ympärillä oli 36 tolppaa ja porthaat mikkä johđethiin ylemille tasoile.
Suiperon katon päälä oli pattas vaunusta ja neljestä hevoisesta.
|
Koko rakenus oli nuoin 41 meetterii korkkee. Hauđan ympärillä oli kans skulptuuriita ja koristuksii jokhaisella sivula.
Ellää yhä |
| Tođennäköisesti hauta tuhhoutui maanjäristyksessä keskiaijala. |
Sana «mausoleumi» ellää kuiten vieläki. Met piđämä sitä ko met puhuma suurista, fiiniistä rakenuksista mikkä oon rakenettu jonku hauđaksi.
1 / 3
Mausoleum, Halicarnassus
3. Zevsin pattas Olympiassa |
| Olympia oli pyhä paikka antiikin Kreikassa. Täälä asui jumaliitten jumala, Zevs Olympiassa oli kans yksi mailman ihmheistä. Se oli valttaavan suuri Zevsin pattas. |
Skulptööri Phidias teki patthaan nuoin vuona 435e.Kr.
Puusta rakenettu |
| Pattas näytti Zevs-jumalan joka istuu puusta tehđylä troonala. Toisessa käđessä hän piteli septerii minkä päässä istui kokko. Toisessa käđessä oli pieni pattas jumalatar Nikesta.
|
Patthaan oli koristeltu kullala, elefantiluula ja jalokivilä. Sanothiin ette jos Zevs nousis ylös seisomhaan, hän repis katon kappalheiksi.
Paloi kokonhansa |
| 800 vuođen aijan ihmiset reisathiin Olympihaan kattomhaan pattasta. Hullu Rooman keisari, Caligula, halus itte assiissa frahtata sen Roomhaan ja vaihettaat sen pään toisheen päähän joka muistutti hänen ommaa päätä. Sitä ei tapattunnu.
Met emmä ole aivan sikkarit siitä minne se pattas hävis, mutta se saattaa olla ette sen frahtathiin toisheen kaupunkhiin. Piian se paloi sielä. |
Temppeli tuhhoutui vuona 425 j.Kr., piian se hävis silloin.
1 / 3
Illustrasjon av Zeus
4. Babylonian henkkaavat tarhaat |
| Babylonian henkkaavat tarhaat oon mystissiin kaikista ihmheistä.
Tarhaista oon kuvvauksiita sekä kreikkalaisissa ja roomalaisissa antiikin tekstiissä, mutta met emmä ole aivan sikkarit oonko net tođelaki olheet olemassa. |
Babylonialaiset oon häytynheet olla sepät pykkäämhään. Se oon vaikkee rakenttaat suuren, fiinin tarhaan keskele auttiimaata. Ja kuinka het saathiin veđen ylös katole asti?
|
| Yksi muistelus tarhaitten ympäri oon ette kuningas Nebukadnesar II rakensi tarhaat omale vaimole siksi ko tämä kaipas kothiin. Hän oli pois Mediasta joka oli rehevä maa sielä missä Iran oon tääpänä. |
Tekstiissä seissoo ette rakenuksessa oli tarhaita usheissa etaasiissa ja etaasiitten seinilä henkas kukkii, kasvii ja yrttii.
1 / 2
Babylons hengende hager
Avanseerattu kastelu |
| Jos vettä pittää kuljettaat ylös katole, niin vesi pittää saađa virttaamhaan ylöskäsin. Se ei ole kevvee homma. Jokku uskoovat ette net piđethiin jonkulaista skruuvii mikä työnsi veđen ylöskäsin putkessa. |
Hoksaaja Arkimedes teki semmoisen skruuvin, mutta hän syntyi kauvoin sen jälkhiin ko tarhaat rakenethiin.
Jossaki muuvala |
| Se saattaa olla ette histoorikkerit olthiin väärässä, ja ette tarhaat ei olheetkhaan Babyloniassa, mutta Assyriassa. |
Oxfordin universiteetin tutkiijat oon löytänheet tekstit jokka muisteleevat toisesta tarhaasta jonka Assyrian kuningas Sankerib rakensi. Siinä taphauksessa oon tarhaitten raunioita freistattu hakkeet väärästä paikasta.
1 / 2
Vann transportør fra 1800-tallet
5. Alexandrian fyyrytorni
| Egyptin pohjaisrannikko oli matala, ja meressä oli paljon karrii. Se oli vaikkee navigeerata venheelä Alexandrian haminhaan. |
Egyptiläiset päätethiin siksi rakenttaat valttaavan fyyrytornin Farosin saarele, joka oli haminan ulkopuolela.
Näkkyy 49 kilomeetterin päästä |
| Fyyrytornin rakentaminen kesti kymmenen vuotta. Torni oon saattanu olla 140 meetterii korkkee, elikkä mailman toiseksi korkkein rakenus siihen aikhaan. |
Tornin pohja oli neljenkanttinen, sen keskiosa kahđeksenkanttinen ja sen huippu pyöree. Tornin ympärillä oli spiraaliramppi. Sen avula pääsi huipule asti sytyttämhään liekin. Ko liekki paloi, sen saattoi nähđä 49 kilomeetterin päästä.
Maanjäristys |
| Maanjäristys tuhos ihmheen, ja vuosisattoin aijan uskothiin ette fyyrytornin oli kađonu.
Vuona 1994 jokku arkeoloogit löyđethiin kuitenki valttaaviita kivvii merestä Farosin ympäriltä. Het uskoovat ette nämät oon fyyrytornin palaissii. Egyptiläiset esivallat oon sanonheet ette net halluuvat rakenttaat tornin uuđesti. |
1 / 3
6. Artemisin temppeli Efesosissa
Poeetti Antipatros meinas ette jumalatar Artemesin temppeli oli seittemestä ihmheestä kaikkiin kommein.
Rekenethiin uuđesti monta kerttaa
| Temppeli tuhhoutui ja rakenethiin uuđesti monta kerttaa. 600-luvula e.Kr. se tuhhoutui tulvassa. Vuona 356 e.Kr. se paloi tuhaksi ko mies nimeltä Herostratos sytytti sen tulheen. Hän halus tulla kuuluksi, ja siinä hän onnistuiki. Methän tunnema hänen vielä tääpänäki! 200-luvula e.Kr. gootterit ryöstethiin temppelin. |
Temppeli tuhhoutui lopulisesti vuona 401 f.Kr. Siitä oon tyhä yksi pilaari jäljelä tääpänä.
Kaunista |
| Temppeli oli luultavasti kaikkiin kaunhiin silloin ko poeetti Antipatros näki sen. Silloin se oli yhtä iso ko jalkapallobaana. Sen oli koristeltu veistetyilä kuvila, patthaila ja 127 pillarilla. |
Sisälä oli pyyđön jumalattaren Artemisin pattas.
1 / 3
Tempel i Ephesus, Turkey, 1933-1934.
7. Rhodosin kolossi |
| Tämä oon auringon jumala Heliosin pattas. Sen rakenethiin vuona 282 e.Kr., ja se oon ihmheistä nuoriin.
|
Se tuhhoutui kans ensimäisenä, vain 60 vuotta hiljemin.
Voiton pattas
Legendan jälkhiin patthaan tehthiin asheista ja kamppheista mikkä het olthiin voittanheet viholiselta. |
32 meetterii
Kolossi hajos maantäristyksessä vuona 226 e.Kr. |
Myyty roskametallinna
600-luvula j.Kr. kolossin myythiin roskametallinna. Ko palaiset frahtathiin pois, tarvithiin siinä hommassa 900 kameeliita. |
1 / 4
Illustrasjon av Kolossen på Rhodos
Ihmheet mikkä saatat nähđä tääpänä |
Se oon olemassa paljon kommeita vanhoita rakenuksii mikkä ei olheet kreikkalaisten listala. Piian sie olet nähny joitaki niistä?
Cristo Redentor
Tämä 30 meetterin korkukainen Kristus- pattas kattoo Rio de Janeiron yli Brasiiliassa.
| Kiinan muuri Kiinalaiset rakenethiin 8850 kilomeetterin pitukaisen muurin suojelemhaan Kiinaa hyökkääjiltä.
|
| Machu Picchu Korkkeela Perun vaaroissa oon Inka-kansan kaupungin rauniot.
|
| Colosseum Rooman valttaavassa stadiumissa roomalaiset saatethiin kattoot gladiaattoriitten tappellui. Sinne mahtui kymmenii tuhanssii katsoojiita. |
| Petra Tämä kaunis antiikin kaupunki oon alhaala laksossa Jordanissa ja sen oon hakattu sisäle vaaran punaishiin kiviseinhiin.
|
| Chichen Itza Mexicon Maya-kansa rakensi mahtaavan kaupungin. Sielä oon muun myötä 30 meetterii korkkee pyramiidi nimeltä El Castillo.
|
| Taj Mahal Tämä intialainen rakenus oon yksi mailman kaunhiimista rakenuksista. |
| Eiffelin torni Miljuunat ihmiset käyvät Pariisissa kattomassa tätä tornii. Sie saatat kävelä 1710 porrasaskeletta huipule asti.
|
| Sagrada Familia Tämä katedraali oon Barcelonassa. Se oon yli sata vuotta vanhaa, mutta se oon vieläki työn alla.
|
| Hagia Sofia Tämä Istanbulin fantastinen katedraali oon 500-luvulta. |
1 / 4
Den kinesiske mur
Kalttiit:
- Historiens største mysterier (2017)
Orage Forlag AS
Kuva- ja video-oikkeuđet:
Getty Images
Getty Images
Getty Images
Getty Images
Getty Images
Alamy
Ukjent
Getty Images
Getty Images
Getty Images
Getty Images
Getty Images
