Top seittemen |
| Monet tykkäävät tehhä listoi ittensä favorittiassiista. Oletko sie koskhaan tehny semmoista listaa Esimerkiksi listaa sinun favorittiruvasta tahi musikista? Näin oon ihmiset tehnheet tuhanssiitten vuossiin aijan. Yksi tunnetuimista listoista oon lista mailman seittemestä ihmheestä. |
Tämä oon lista minkä vanhaat kreikkalaiset histoorikkarit tehthiin yli 2000 vuotta aikkaa. Tätä aikkaa käskethään antiikin aijaksi. Listassa oon seittemen rakenusta mitä het piđethiin erityisen mahtaavinna.
1 / 2
Listassa oon nämät seittemen ihmettä: |
| 1. Gizan pyramiidit 2. Halikarnassosin mausoleumi 3. Zevsin pattas Olympiassa 4. Babylonin henkkaavat tarhaat 5. Alexandrian fyyrytorni 6. Artemisin temppeli Efesusissa 7. Rhodosin Kolossi
|
… mutta vain yksi näistä ihmheistä oon olemassa vielä tääpänä. Tieđätkö mikä?
| Antiikin kreikkalaiset asuthiin Kreikassa ja het ei reisanheet kovin kauvas kottoo. Heilä ei ollu flyyii eikä nykyaikhaissii laivoi, ja niinpä het ei saattanheet reisata kovin kauvas.
Ko het tehthiin listan mailman kommeimista rakenuksista, otethiin het myötä tyhä rakenuksii mikkä olthiin likelä Kreikkaa.
|
Kukhaan ei reisanu Englanthiin, Kiinhaan tahi Etelä-Amerikkhaan!
Usheita listoiJokhaisella oon erilainen maku, ja näin se oli kans antiikin aikana. Siksi met olema löytänheet usheita erilaissii listoi nähtävyyksistä. |
Listat yhđistethiin monta vuotta antiikin jälkhiin.
1 / 3
Statue av Herodot
Miksi seittemen? |
| Numero seittemen oli pyhä numero antiikin kreikkalaisile. Het olthiin löytänheet seittemen suurta taivhaankappaletta; auringon, kuun ja viisi planeettii. |
Se teki yhtheensä seittemen erityistä taivhaankappaletta. Siksi het meinathiin ette listassaki pitäis olla seittemen ihmettä.
Gamle egyptere som bygger en pyramide
1. Gizan suuret pyramiidit |
| Vaikka kaikki muut ihmheet oon tuhhoutunheet, seissoovat Gizan pyramiidit yhä. Net rakenethiin nuoin 2500 vuotta e.Kr., siis 4500 vuottaa aikkaa! Uskothaan ette se kesti nuoin 14 vuotta rakenttaat suuriiman pyramiidin.
Kuitenki net oon olemassa vielä tääpänäki, ja sie saatat mennä Pohjais-Egypthiin kattomhaan niitä.
|
Suuriiman pyramiidin nimi oon Kheopspyramiidi ja se oon faarao Khufun hautapaikka.
Mailman korkkein |
| Kheopspyramiidi oli 146,5 meetterii korkkee ko sen rakenethiin. Se oli mailman korkkein rakenus kiini siihen saakka ko Lincolnin katedraali löi ennätyksen 1300-luvula.
Pyramiidi oon kans hirmu suuri. Sen sokkeli oon 55 000 kvadraattimeetterii, ja pyramiidissa oon yhtheensä 2,3 miljuunaa kiviblokkii.
|
Pyramiidi oon tääpänä vähäisen matalampi siksi ko hieta ja tuuli oon kuluttanheet uloimaisiimat kivet pois. Kuitenki se oon oikhein mahtaava näky tođelisuuđessa.
Egyptiläisen samfynnin ymmärtäminen |
| Met emmä vieläkhään tieđä aivan sikkaristi kuinka pyramiidit rakenethiin. Egyptiläiset oon häytynheet olla hirmu sepät ko het oon pystynheet tekemhään jotaki semmoista. |
Pyramiidit oon täynä mysteeriitä ja jälkkii heistä jokka piđethiin niitä. Met saatama studeerata niitä ja oppiit millaista elämä oli vanhaassa egyptiläisessä samfynnissa.
1 / 3
Pyramide fra Giza
2. Halikarnassosin mausoleumi |
| Keski-iđässä oli kerran suuri valtakunta nimeltä Persia. Mausolos asui sielä. Hän oli rikas guvernööri joka rakensi kokonhaisen pääkaupungin ittelensä ja omale vaimole Artemisialle. Kaupunki oli suunile siinä paikkassa missä Turkki oon tääpänä, ja sitä käskethiin Halikarnassosiksi.
Mausolos tykkäs luksuksesta ja hän täytti kaupungin kaunhiila patthaila ja temppeliilä. Hän halus kans sammaa luksusta ittensä kuoleman jälkhiin, ja rakensi siksi hirmuisen suuren hauđan ittelensä. Sitä käskethiin Mausoleumiksi. Mausolos kuoli vuona 353 e.Kr.
|
Ossaatko sie räknätä kuinka monta vuotta aikkaa siitä oon?
41 meetterii
| Kreikkalaiset arkkitektit Pytheos ja Satyros tägnäthiin mausoleumin. Sen rakenethiin niin ko kakon haamhuun, ja siinä oli kolme tassaa joissa kaikissa oli erilainen stiili. Reunan ympärillä oli 36 tolppaa ja porthaat jokka johđethiin ylemille tasoile.
Suiperon katon päälä oli pattas joka kuvas vaunuu ja neljee hevoista.
|
Rakenus oli nuoin 41 meetterii korkkee. Hauđan ympärillä oli kans muita skulptuuriita ja koristuksii jokhaisella sivula.
Ellää yhä |
| Arvatenki hauta tuhhoutui maanjäristyksessä joskus keskiaijala. |
Yksi assii mikä vieläki ellää oon sana «mausoleumi». Tääpänä met piđämä tätä sannaa ko met puhuma mahtaavista, fiiniistä rakenuksista mikkä oon rakenettu jonku hauđaksi.
1 / 3
Mausoleum, Halicarnassus
3. Zevsin pattas Olympiassa |
| Olympia oli pyhä paikka antiikin Kreikassa. Kreikkalaiset uskothiin ette jumala Zevs asui sielä. Hän oli kakkiin jumaliitten jumala. Täälä piđethiin muun myötä ensimäiset olympialaiset leikit. Olympihaan pystötethiin kans yhđen seittemestä ihmheestä, ja se oli Zevsin kunniaksi. Tämä oli valttaavan iso pattas mikä seisoi Zevsin temppelin sisälä. |
Skulptööri Phidias teki patthaan nuoin vuona 435 e.Kr.
Puusta rakenettu |
| Pattas näytti Zevs-jumalan joka istuu puusta tehđylä troonala. Toisessa käđessä hän piteli septerii minkä päässä istui kokko. Toisessa käđessä oli pieni pattas jumalatar Nikesta.
Zevsin ja troonan oli koristeltu kullala, elefantinluula ja jalokivilä. Temppelin papit häyđythiin öljytä pattasta jammisti ko het suojelthiin sitä.
|
Pattas oli melkhein 12 meetterii korkkee, ja se mahtui juuri ja juuri temppelhiin. Sanothiin ette jos Zevs nousis ylös seisomhaan, hän repis katon kappalheiksi.
Paloi kokonhansa
Temppeli tuhhoutui vuona 426 j.Kr., niin se oon mahđolista ette se hävis silloin. |
1 / 3
Illustrasjon av Zeus
4. Babylonian henkkaavat tarhaat |
| Ei yksikhään muista ihmheistä ole yhtä mystinen ko Babylonian henkkaavat tarhaat.
Tarhaista oon kuvvauksiita usheissa kreikkalaisissa ja roomalaissa antiikin tekstiissä, mutta met emmä ole täysin sikkarit, oonko net tođela olheet olemassa.
|
Jos net olthiin olemassa, oon babylonialaiset häytynheet olla sepemät pykkäysmiehet ko kaikki muut senaikhaiset ihmiset. Jos halluu rakenttaat suuren, fiinin tarhaan keskele auttiimaata, niin sehän oon vaikkee nokko. Mutta kuinka het saathiin veđen aivan ylös katole asti?
|
| Yksi muistelus tarhaitten ympäri oon ette kuningas Nebukadnesar II rakensi tarhaat omale vaimole siksi ko tämä kaipas kothiin. Hän oli pois Mediasta joka oli rehevä maa sielä missä Iran oon tääpänä.
|
Tekstiissä seissoo ette rakenuksessa oli runshaasti tarhaita usheissa etaasiissa niin ette se näytti vaaralta missä oli kukkii, kasvii ja yrttii.
1 / 2
Babylons hengende hager
Avanseerattu kastelu |
| Jos vettä pittää kuljettaat ylös kattotarhaasseen, niin vesi pittää saađa virttaamhaan ylöskäsin. Se ei ole kevvee homma. |
Yksi teoria oon ette net piđethiin jonkulaista skruuvii mikä työnsi veđen ylöskäsin putkessa. Keksiijä Arkimedes teki semmoisen skruuvin, mutta hän eli kauvoin sen jälkhiin ko tarhaat rakenethiin.
Jossaki muuvala |
| Se saattaa olla ette histoorikkerit olthiin väärässä, ja ette tarhaat ei olheetkhaan Babyloniassa, mutta jossaki muuvala. Itte assiissa näitä tarhaita ei ole eđes mainittu babylonialaisissa tekstiissä, ja sehän oon vähäsen kummaa. |
Exfordin Universiteetin tutkiijat oon löytänheet tekstit jokka muisteleevat toisesta tarhaasta. Sen rakensi Assyrian kuningas Sankerib. Siinä taphauksessa oon tarhaitten raunioita freistattu hakkeet väärästä paikasta.
1 / 2
Vann transportør fra 1800-tallet
5. Alexandrian fyyrytorni
| Egyptin pohjaisrannikko oli matala, ja meressä oli paljon karrii. Siksi se oli vaikkee navigeerata venheelä Alexandrian haminhaan. |
Ratkaisu oli rakenttaat valttaavan fyyrytornin Farosin saarele, joka oli haminan ulkopuolela.
Näkkyy 49 kilomeetterin päästä |
| Kreikkalainen arkkitekti Sostrados suunitteli ja johti työtä. Yli 10 vuotta hiljemin rakenus oli valmis. Torni oli luultavasti oli 140 meetterii korkkee, elikkä mailman toiseksi korkkein rakenus siihen aikhaan. |
Tornin pohja oli neljenkanttinen, sen keskiosa kahđeksenkanttinen ja sen huippu pyöree. Rakenuksen ympäri oli spiraaliramppi jota pitkin pääsi huipule asti sytyttämhään liekin. Ko liekki paloi, sen näki 49 kilomeetterin päästä.
Maanjäristys |
| Maanjäristys tuhos ihmheen, ja vuosisattoin aijan uskothiin ette fyyrytorni oli kađonu. |
Vuona 1994 arkeoloogit löyđethiin kuitenki valttaaviita kivvii merestä Farosin ympäriltä. Het uskoovat ette nämät oon fyyrytornin palaiset. Egyptiläiset esivallat oon sanonheet ette het halluuvat rakenttaat tornin uuđesti.
1 / 3
6. Artemisin temppeli Efesosissa
| Poeetti Antipatros meinas ette jumalatar Artemisin temppeli oli seittemestä ihmheestä kaikkiin kommein.
|
Hän kirjoitti tästä runon nuoin vuona 140 e.Kr.
Rekenethiin uuđesti monta kerttaa
| Temppeli tuhhoutui ja rakenethiin uuđesti monta kerttaa. 600-luvula e.Kr. se tuhhoutui tulvassa. Vuona 356 e.kr. se paloi tuhaksi ko mies nimeltä Herostratos sytytti sen tulheen. Hän teki sen siksi ko halus tulla kuuluksi, ja jollaki laila hän onnistuiki. Methän tunnema hänen vielä tääpänä! 200-luvula e.Kr. gootterit ryöstethiin temppelin. |
Lopulta se tuhhoutui kokonhansa vuona 401 j.Kr. Siitä oon tyhä yksi pilaari jäljelä tääpänä.
Kaunista |
Se versuuni mistä Antipatros kirjoitti oli luultavasti mahtaaviin versuuni temppelistä. Silloin se oli yhtä iso ko jalkapallobaana. Sen pitkän sivun oli koristeltu veistetyilä kuvila, patthaila ja 127 pillarilla. Sisälä oli pyyđön ja neittyyđen jumalattaren Artemisin pattas. Monet kreikkalaiset reisathiin Efesoshiin rukkoilemhaan häntä.
1 / 3
Tempel i Ephesus, Turkey, 1933-1934.
7. Rhodosin kolossi |
| Patthaan auringon jumala Heliosista rakenethiin vuona 282 e.Kr., ja siksi se oon ihmheistä nuoriin. Se tuhhoutui kans ensimäisenä, vain 60 vuotta hiljemin. |
Voiton pattas
Legendan jälkhiin patthaan oli tehty asheista ja kamppheista mikkä het olthiin voittanheet viholiselta . |
32 meetterii
Patthaan oon ushein tägnätty sillä laila ette sillä oon yksi jalka haminan kummalaki puolela, mutta se ei olis ollu mahđolista vallaat jotaki tämmöistä tuohon aikhaan. Tođennäköisesti se seisoi siinä jalat yhđessä justhiinsa niin ko muutki patthaat. Olipa se sitte ollu minkänäköinen tahansa, niin maantäristys murskas sen vuona 226 e.Kr. |
Myyty roskametallinna
Lopulta Kolossin myythiin roskametallinna 600-luvula j.Kr. Ko palaiset frahtathiin pois, tarvithiin tässä hommassa 900 kameeliita. |
1 / 4
Illustrasjon av Kolossen på Rhodos
Ihmheet mikkä saatat nähđä tääpänä |
Sitä oon oon olemassa paljon kommeita vanhoita rakenuksii mikkä ei olheet kreikkalaisten listassa. Piian sie olet nähny joitaki niistä?
Cristo Redentor
Tämä 30 meetterin korkukainen Kristus- pattas kattoo Rio de Janeiron yli Brasiiliassa.
| Kiinan muuri Kiinalaiset rakenethiin 8850 kilomeetterin pitukaisen muurin. Sen meininkinnä oli suojela Kiinaa hyökkääjiltä.
|
| Machu Picchu Korkkeela Perun vaaroissa oon Inka-kansan kaupungin rauniot. Net löyđethiin vasta vuona 1911.
|
| Colosseum Rooman valttaavassa stadiumissa roomalaiset saatethiin kattoot gladiaattoriitten tappellui. Sinne mahtui kymmenii tuhanssii katsoojiita. |
| Petra Tämä kaunis antiikin kaupunki oon alhaala laksossa Jordanissa ja sen oon hakattu sisäle vaaran punaishiin kiviseinhiin.
|
| Chichen Itza Mexicon Maya-kansa rakensi kans mahtaavan kaupungin. Sielä oon muun myötä 30 meetterin korkukainen pyramiidi nimeltä El Castillo.
|
| Taj Mahal Tämä intialainen rakenus oon yksi mailman kaunhiimista rakenuksista. |
| Eiffelin torni Miljuunat ihmiset käyvät Pariisissa joka vuosi kattomassa tätä tornii. Usheet heistä käveleevät tornin 1710 porrasaskeletta huipule asti.
|
| Sagrada Familia Tämä katedraali ei vieläkhään ole valmis, vaikka sitä oon rakenettu jo yli sata vuotta. Se oon Barcelonassa.
|
| Hagia Sofia Tämä Istanbulin 500-luvula rakenettu katedraali oon bysantilaisen periuudin tärkkein katedraali. |
1 / 4
Den kinesiske mur
Kalttiit:
- Historiens største mysterier (2017)
Orage Forlag AS
Bilde- og videorettigheter:
Getty Images
Getty Images
Getty Images
Getty Images
Getty Images
Alamy
Ukjent
Getty Images
Getty Images
Getty Images
Getty Images
Getty Images
